Onpas kiva kun on perjantai! Viikko on ollut varsin hektinen, viikonloppuna otetaankin sitten rennosti... Lueskellaan ja löhöillään ja ollaan vaan. Nice!

Tämä viikko on pyörinyt suurelta osin tenavien terveysasioiden ympärillä. Keskiviikkona käytin kipeää ekaluokkalaista terveyskeskuksessa - otettiin nielusta näyte ja verta sormesta ja nuori lääkärityttö (vissiin ihan oikea lääkäri eikä mikään valelekuri) tutki tyttöä muutenkin,  ja määräsi antibioottikuurin nielutulehdukseen. Tulehdusarvot olivatkin koholla ja nielunäytteestäkin löytyi jotain ylimääräistä, ja siitä otettiin joku viljely josta pitää tänään muistaa soittaa tk:hon. Tässä pitää nyt sitten aamuin illoin maanitella tyttöä ottamaan karmeanmakuiset lääkkeensä, ja ovat ne kyllä jo tehonneetkin, kuumetta ei enää ole.

Kutosluokkalainen otti eilen ekan concertan, ja tulokset näkyivät heti - oli tehnyt matikantunnilla puolitoista sivua tehtäviä, kun aikaisemmin on saanut aikaiseksi puolesta yhteen sivuun, ja kertoi minulle arvoituksellisesti, että koulun "kestää" paremmin, kun on ottanut lääkkeen. Ehkä ulkoiset ärsykkeet eivät tunnu niin voimakkailta tai jotain. Koulusta tultuaan teki heti läksynsä suit sait, ja oli jännä katsoa, miten samanlainen mutta kuitenkin erilainen poika oli - tätä on hieman vaikea selittää, mutta poika ikään kuin tuli esiin sen ADD:n alta, vähän niin kuin aurinko pilkahtaisi pilvien takaa... Kuten sanottu, vaikea selittää, ehkä joku vastaavassa tilanteessa oleva ymmärtäisi jos lukisi tämän.

Kääntöpuolena asialle oli sitten se, että poika ei tahtonut saada nukuttua viime yönä. Valitti aamulla umpiväsyneenä, että silmät eivät suostuneet pysymään kiinni, oli kieriskellyt sängyssään puoli yötä. Toivottavasti tilanne korjautuu. Eilen muuten tuli postissa soittoaika lääkärille asiasta, tai siis pojan lääkäri soittaa minulle kuukauden päästä. Postista tupsahti myös kutsu kolmasluokkalaisen sydänkontrolliin, täytyy käydä otattamassa sydänfilmi sitä ennen.

Eilen oli eka soittokunta, oli hauskaa! Veivattiin Georg Malmsten -sikermää, ja minähän tykkäsin - olen siinä suhteessa outo, että olen aina ihan innoissani kun sikermiä soitetaan. On se vaan mukava harrastus, tuo soittokunnassa soittaminen siis.

Soitin eilen entiselle työnantajalle, ja ottivat minut avosylin takaisin. Varhaisjakeluun nimittäin. Aloitan yötyöt helmikuun alusta. Ihan jees - en oikein osaa tyhjänpanttinakaan olla, ja kuten on tullut todistettua en selvästikään sovi normaaleihin päivätöihin. Tammikuun saan lomailla, hieno juttu.

Ulkona on aika harmaata. Tytöt syövät keittiössä pakastimen kätköistä kaivamiani marjoja, kissa istuu silityslaudan päällä pesemässä varpaitaan. Miesväki on tahoillaan. Taidan mennä pesemään pyykkiä, imuroidakin pitäisi... Hommiin, mars! Viikonloppua kaikille!