Aivan karsea aamu takana! Olin valmis vasta yhdeksältä, siis kolme tuntia jäljessä aikataulusta - kolme tuntia!! Syynä olivat mainokset. Jaettavana oli lehtien lisäksi muutama nippu normimainoksia (mitälie markantaloa), ja vertahyytävät 47 nippua Bilteman mainoksia. Hankalia! Liukkaita neliönmallisia painavia kuvastoja, jotka oli pakattu tiukasti muoviin sellaisiksi vaikeasti käsiteltäviksi kuutioiksi. Voi elämä, niiden kanssa oli käytännössä mahdoton edetä kerrostaloissa edes kohtuullista vauhtia, eli niitä piti joka välissä kipaista hakemassa autosta lisää, koska niitä ei pystynyt viemään taloihin tarvittavaa määrää kerralla. Asiakkaat olivat taas vaihteeksi raivona, soittelivat jakelupäivystykseen jne kun ei lehteä kuulunut määräaikaan mennessä. Varsinainen työaamu helvetistä, mutta onpahan ohi.

Kun aamulla tein lähtöä töihin, yläkerrassa hiippaili yksi kappale eskarilaisia. Kyselin oliko joku hätänä, mutta tyttö vain ilmoitti käyvänsä vessassa... kun ajoin autoa ulos tallista näin eskarilaisen seisovan pyjamassaan rappusten yläpäässä ja katsomassa minuun päin - valo kajasti tytön takaa yläkerran aulasta ja näky oli jotenkin aavemainen, vaalea liikkumaton pikkutyttö pyjamassa tuijottamassa ulos ikkunasta.

Eilen kuskasin takapenkillisen pikkutyttöjä yhden eskarilaisen läksiäisjuhliin. Juhlapaikka sijaitsi tosi kaukana kirkolta, minulla oli kyllä ajo-ohjeet mutta usko oli silti loppua siellä tiettömien taipaleiden takana. Ajokeli oli myös varsin karmea... mutta perille päästiin, ja takaisinkin, ja juhlat olivat tyttöjen mielestä oikein kivat.

Ulkona sataa lunta. Mies lähti tyttöjen kanssa kirkolle katsomaan hiihtokilpailuja ja syömään perinteistä urheilutapahtumamakkaraa. Pojat tekevät kissan kanssa lähtöä pihalle. Minä juon Novelle Fruityä ja yritän pysyä kasassa, väsyttää ihan tajuttomasti. Ehkä annan periksi ja oikaisen sohvalle...

Illalla tulee telkkarista Puuhaa ja pullateetä. Viimeistään se pelastaa tämän päivän.