Painiskelen yhden työasian kimpussa. Sain toissapäivänä tietää, että synnyinkunnassani olisi hankevetäjän paikka avoinna - hanke kestäisi kaksi vuotta ja olisi täsmälleen koulutustani vastaavaa työtä, ja vielä mieluista sellaista. Mutta jos nyt haen sitä ja jos herra paratkoon vielä saisinkin työn, niin mitä sitten tapahtuisi? Leviäisikö arki käsiin, miten mies täällä pärjäisi kersojen kanssa ja kärsisivätkö tenavat siitä että äiti ramppaisi jatkuvasti vieraalla paikkakunnalla... Ja jos ottaisin lapset mukaan, niin repisin heidät juuriltaan - heillä on täällä kaverit ja harrastukset jne. Teoriassa aina leikittelen muutolla synnyinpaikkakunnalleni, sillä ikävöin sinne kovasti - mutta käytäntö on ihan eri asia. Hakemus pitäisi pistää menemään viimeistään huomenna, että se ehtisi perille maanantaiksi. En ihan oikeasti tiedä mitä tekisin!! Todennäköisesti kadun, valitsin sitten kumman vaihtoehdon hyvänsä. Voi tietysti olla, että minulla ei edes olisi mitään mahdollisuuksia saada sitä työtä.

Varsinaisessa työssäni on ollut kauhean mukavaa tällä viikolla. Joulun alla on aina kiva käydä töissä - ihmisillä on hienoja jouluvaloja ja ovissaan söpöjä kransseja, rappukäytävissä tuoksuvat piparit ja laatikot ja jouluaattoyönä kinkku, ja joskus joku laupias sielu jättää ovenripaan riippumaan paketinkin lehdenjakajalle. Oikeasti! Viime vuonna sain yhdestä talosta suklaarasian ja toisesta suklaalevyn, ne oli ihan kääritty lahjapaperiin ja kortissa luki "kiitokset lehdenjakajalle". Menin ihan pähkinöiksi innosta, tässä työssä kun ei juuri kiitosta saa. Haukkuja kyllä sitäkin helpommin. Tänä vuonna en ole vielä paketteja saanut, saa nähdä tuleeko niitä ollenkaan.

Paketeista puheenollen: osallistuin syksyllä Oopon ( www.oopo.vuodatus.net ) järjestämään Joulumuorin lahjavaihtoon - siinä siis lähetetään jollekin vaihtoon osallistuvalle bloggaajalle joululahja. Oman lahjani lähetin Tärpätille viime viikolla, ja eilen kävin hakemassa postista Äipän minulle lähettämän jännittävän paketin. Kiitokset Äipälle, komia paketti! Mitenkähän tässä malttaa aattoon asti odottaa sen aukaisemista...?

Tänään pitäisi varmaan lähteä kinkunhakureissulle, lähettää vihdoin ja viimein joulupaketit kummilapsille ja illalla menen sitten eskarin joulujuhlaan itkeskelemään. Ja nyt siirryn kahvimukin ääreen kelaamaan sitä työasiaa... Pärjäilkää!