Ihanan hiljaista! Vanhin rakentelee legoilla huoneessaan, kolmasluokkalainen lukee, tytöt leikkivät keskenään, mies on punttisalilla, kissa nukkuu. On niin sunnuntaiaamuista että!

Viikonloppu on mennyt kivasti. Perjantai-iltana katsottiin koko perheellä Yö museossa 2, oli oikein hauska. Eilen vaan oltiin ja ihmelteltiin. Tein kunnon viikonloppupäivällisenkin - ranskalaisia, pakastimen uumenista kaivettuja kalkkunapihvejä, hyvää salaattia ja jälkkäriksi persikkarahkaa... ja oikaisin syönnin päälle sohvannurkkaan seuranani kissa, pikkukipollinen portviiniä ja P. D. James. Ihana yhdistelmä!

Molemmat pojat saivat keskiviikkona sikapiikin. Eivät hetkeäkään liian aikaisin, näinköhän ehtii tehota, sillä tauti on kuulemma rantautunut kouluun. Milloinkahan se iskee meidän torppaan? Kumpikin poika sai piikistä oireita: pistoskohtaa särki, päätä särki, kuume nousi kummallekin. Kutosluokkalaisella kuumetta oli liki 39 astetta. Aika rouhee rokote.

Säikähdin eilen meidän kissaa. Olin ottamassa jotain jääkaapista, kun kissa syöksyi sutena paikalle ja pomppasi pää edellä jääkaapin hyllylle. Että se on outo! Sillä on välillä kummia tempauksia - milloinkahan se oikein meinaa aikuistua? Hiiret se kyllä pitää loitolla, tänä syksynä ei ole näkynyt yhtään siimahäntää.

Ihan kuin minulla olisi ollut jotain asiaakin, mutta enhän minä sitä enää muista. Ajatus kulkee jotenkin tahmeasti tänä aamuna. Joka tapauksessa: erinomaisen hyvää alkavaa viikkoa kaikille tätä lukeville! Pistäkäähän jotain elonmerkkiä itsestänne, että tiedän vieraileeko Myrskyn korvassa enää kukaan... :)