Tänään on kulunut tasan kaksi vuotta siitä, kun aloitin työt lehdenjakajana. En ole katunut, jokseenkin minulle sopivaa hommaa, vaikka välillä meneekin hermo. Toisaalta missäpä työssä ei menisi? Vietän merkkipäivääni ns. työn merkeissä, kävin aamullakin jakamassa lehdet. Olipa kylmä yö! Pakkasta asteen verran, tähtikirkas taivas ja postilaatikoiden kannet jäässä. Hrr! Joko se talvi muka jo tulee...?

Äsken sain patistaa esikoista koulutielle, melkein sain ottaa luudan ja lakaista hänet ulos. "Aikataulut on tehty noudatettaviksi", mäkätin ja vitosluokkalainen valui happamin ilmein eteiseen, sieppasi rohkelikko-reppunsa ja lähti jalkojaan laahaten ison tien varteen linja-autoa odottamaan. Huoh! Mitenkähän hankalaa lähteminen on sitten syksypimeillä?

Tänään vitosluokkalaisella alkaa kokkikerho ja tokaluokkalaisella partio. Eilen täällä oli kylässä vitosluokkalaisen uusi kaveri, harvinaisen mukavan oloinen poika - menevät tänään yhdessä sinne kokkikerhoonkin.

Mutta nyt kahvia, että saa silmät pysymään auki. Päivänjatkoa itse kullekin! Ja kiitokset niille, jotka ovat käyneet kommentoimassa, se ilahduttaa aivan älyttömästi!