Ja hyvin oli mennyt. Eskarilainen ei ollut nahoissaan pysyä kun oli niin innoissaan, ja juttua riitti: uunimakkaraa ruokana ja leikittiin ja opeteltiin käytöstapoja ja pojat melusivat kauheasti mutta tytöt eivät yhtään ja uuden kaverinkin oli meidän pikku esikoululainen saanut. Koululaiset kertoilivat päivästään vähän maltillisemmin, mutta ihan hyvillä mielin kuitenkin. Koulukyytien kanssa on ihan mahdotonta säätöä näin aluksi, mutta kai se tästä tasaantuu. Taksi haki eskarilaisen ja tokaluokkalaisen jo kymmenen yli kahdeksan, vitosluokkalainen meni kouluun vasta kymmeneksi. Vanhin poika on innoissaan, kun koulussa opetetaan fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja historiaa, uskon että tulee niissä pärjäämäänkin.

Aamupäivät ovat täällä kotona siis rauhallisia. Tai miten sen nyt ottaa: pelasin äsken pienimmän toivomuksesta erän lautapeliä, ja tyttö konahti oikein kunnolla kun minä voitin. Ihan hirveät raivarit. Mutta minkäs teet, jossakin vaiheessa sitä on tytön opittava häviämään, vaikka se koville ottaakin. Eivät nuo toiset ole olleet tuollaisia äkäpusseja, suhtautuivat peleissä häviämiseen paljon stoalaisemmin kuin tämä pienin, jolta temperamenttia löytyy muidenkin edestä...

Tänään ei taida olla ohjelmassa mitään ihmeempää. Ja huomenna nukun, vapaapäivä! :) Aurinkokin yrittää paistella, siispä marjapuskiin mars!