... ajattelin nimittäin tänään askarrella pienimmän kanssa mustekalan, jolle laitetaan lapaset käteen ja huivi kaulaan - ihan semmoista perusjuttua kartongista jne. Jos saisin siten lievitettyä tytön kerhotäpinää - olen tänäkin aamuna vastannut ainakin kolmesti siihen, montako yötä on taas kerhopäivään...

Eskarilainen oli eilen allapäin. Eräs tokaluokkalainen poika kuulemma mätkii taksissa tyttöä repullaan, sitä on jatkunut jo kolmatta viikkoa. "Ei oo kivaa kun koko ajan sattuu", sanoi tyttö pää nuupalla. Harvinaista nähdä meidän iloinen eskarilainen niin alakuloisena... niinpä mies saattoi taksikyytiläiset aamulla postilaatikolle ja puhui taksikuskin kanssa, joka suhtautui asiaan vakavasti. Kyllä se varmaan tästä alkaa järjestyä.

Ulkona on aika kiva keli, lämmintä ja tihkusateista. Töissäkin tarkeni paitahihasillaan. Yhdet lehdet jäivät tulematta, painokone oli mennyt rikki, ja kun lenkin jälkeen tiedustelin yöpäivystyksestä pitäisikö jäädä odottamaan lehtiä vai lähteäkö nukkumaan, päivystäjä antoi luvan lähteä kotiin. Sehän minulle sopi.

Huomenaamulla lähdetään viemään tokaluokkalaista kaupunkiin, hänellä on jokavuotinen sydänkontrolli keskussairaalassa. Siitä tulee kiva reissu! Oikein odotan. Ja niin odottaa tokaluokkalainenkin, tykkää käydä tarkastuksissa.

Nyt raahaudun aamukahville. Torstaita!