Aamulla tosiaan tuli ihan kiitettävästi vettä, kun olin kierroksella. Tylsä aamu oli muutenkin, lehdet olivat puolitoista tuntia myöhässä! Eilen oli vissiin jotkut vaalit, ja tulokset saatiin painoon aikataulusta jäljessä - ylitöiksi siis meni, olin kotona vasta seitsemän maissa, enkä enää mennyt nukkumaan. Täytyy yrittää sinnitellä iltaan asti.

Aamusta selviydyttyäni ryntäsin neljävuotiaan kanssa pää kolmantena jalkana parturiin, meillä oli kiire kerhokuvaukseen. Tai niin luulin - tulimme seurakuntakodille tunnin etuajassa... Just. Odotteluaika sujui itse asiassa ihan rattoisasti, nelivuotias kokosi palapelejä ja minä nökötin nurkassa ja vaihdoin silloin tällöin muutaman sanan toisten äitien kanssa.

Kun kerholainen oli poseerannut tarpeekseen, lähdettiin apteekkiin yskänlääketablettien ostoon, ja siellä ollessamme soi puhelin. Päiväkodilta soitettiin, eskarilaiselle oli sattunut ulkoleikeissä tapaturma - oli leikkinyt liukumäen vieressä, kun joku oli nakannut painavan esineen alas liukumäen päältä ja se oli tietysti osunut meidän tytön päähän. Paksu pipo oli suojannut päätä, mutta verta oli silti tullut reippaasti. Haettiin tapaturman uhri kotiin, nyt tarkkailen muuttuuko hiljaiseksi tai pahoinvoivaksi - toistaiseksi ei ole kumpaakaan, höpöttää lähes tauotta ja kärttää eiliseltä jääneitä herkkuja...

Tosiaan, se eilinen Halloween-juhla meni hienosti, etten sanoisi loistavasti. Tänne ilmaantui Lumikki, luuranko ja muutama noita, yhteensä yhdeksän tyttöä. Ja se sienestysvastainen tyttö oli pukeutunut kerrassaan näppärään kissa-asuun. Herkkuja oli vähintäänkin riittävästi, ja tyttölaumalla tuntui olevan hauskaa. Kiva kun kaikki meni hyvin.

Mutta vielä tähän päivään - toivottavasti ei enää mitään tavallisuudesta poikkeavaa satu, taitaa olla paras pysytellä sisätiloissa... Ja toivoa, että eskarilaisen kovia kokenut päänuppi ei tuosta enää pahene.

Niin että turvallista viikonalkua vaan kaikille tätä lukeville!