Eilen eskarilainen ryntäsi koulutaksista tukka hulmuten: "Äiti, tää oli paras päivä ikinä! Me nähtiin lepakkovauva!!! Se nukku eskarin seinässä ja mä oisin ottanu sen syliin mutta L (eskariope) ei antanu!" Ihan kateeksi kävi, en ole koskaan nähnyt lepakonpoikasta. Ja oli ihana seurata tytön intoa asiasta... Lepakoita jo lentelee meidän pihalla, yhtenä iltana katsoin telkkarista komisario Lynleytä ja näin kun lepakot läpyttivät ikkunan takana. Pitää varmaan jo tänä viikonloppuna järjestää lepakkopongausilta lapsille, kun on niin lämmintäkin.

Töissäkin on hyvin tarennut. Ja tänään oli hauskaa olla liikenteessä, kun en ollut yksin. Täällä alkaa nimittäin tänään markkinat, ja keskustassa oli jo puoli neljän aikaan täysi rähinä päällä, torimyyjät kokosivat kojujaan. Ihan mahdoton sutina, ja nyt keskusta näyttää ihan joltain smurffikylältä, kun siellä on pieniä erivärisiä ja -mallisia kojuja vieri vieressä. Jotenkin söpöä. Ja huomenaamulla minä kiroan niitä hökkeleitä, kun yritän pujotella niiden välistä viemään lehtiä taloihin... joka paikassa puomeja, aargh! No tänään kuitenkin mennään kiertelemään, lapset ovat innoissaan, ja minäkin vähän. Siellä näkee hirveästi tuttuja. Tänään on myös fysioterapia, silmälääkäri pojalla ja minulla ja illalla pitää vielä mennä näytelmäharjoituksiin, tämän vuoden viimeisiin, koska sunnuntaina on esitys. Ai niin, ja pitää ostaa synttärilahja sille tokaluokkalaisen kaverille.

Mutta nyt kahvia naamaan että jaksaa. Viikonloppua!