Sattuu ja tapahtuu... Tyttöhän sai joku aika sitten kattilan päähänsä eskarissa, kun sattui olemaan väärään aikaan väärässä paikassa. Reikä päässä parani, mutta nyt on tyttöparalla puoli naamaa turvoksissa ja silmä mustana - oli eilen 4H-kerhossa juossut ulkona päin metallitolppaa. Raukkaparka! Tyttö näyttää ihan sellaiselta Star Trek -hahmolta, johon kapteeni Kirk on miehistöineen törmännyt kartoittaessaan avaruuden käymättömiä korpimaita... Nyt tyttö pitää pekkaspäivää eskarista, leikkii parhaillaan pikkusiskonsa kanssa pehmoleluilla.

Kävin eilen lääkärissä, syynä kaikkinielevä väsymys ja vetämättömyys sekä se kumma vipattava sormi. Arvelin, että vika saattaisi olla kilpirauhasessa - minulla on todettu kilpparin vajaatoiminta ja syön siihen lääkkeitä, mutta lääkitys ei varmaan ole kohdallaan. Samaa mieltä oli lääkärikin, mukava naisimmeinen - sanoi että lääkitykseni on todennäköisesti ihan liian pieni, yleensä lääkettä otetaan siihen verrattuna nelinkertainen annos! No ei ihme että on väsyttänyt. Tänä aamuna menin sitten verikokeisiin (ja nukahdin odotustilan tuolille kahden papan väliin, uskomatonta). Verta imettiin neljä putkellista, otettiin ymmärtääkseni ne kilppariarvot, hemoglobiini, sokerit tms ja joku munuaisjuttu. Keskiviikkona lääkäri sitten soittaa minulle tuloksista. Niin, se nykivä sormi - pitkälle kehittyneestä kilpirauhasen vajaatoiminnasta johtuvaa sekin. Jospa tämä tästä... toivottavasti saan sopivan lääkityksen, ei tämä uupumus kovin herkkua ole ollut. Lääkärikin ihmetteli, miten olen jaksanut käydä töissä ja hoitaa arkiaskareita kun olen niin tolkuttoman väsyneen oloinen.

Yhtä juttua vaan ihmettelen: miten nuo terveyskeskuslääkärit ovat nykyään niin älyttömän nuoren näköisiä? Näyttävät ihan joltain rippileirin isosilta eikä miltään lääkäreiltä. Ja niiden rinnalla tuntee itsensä tosiaan keski-ikäiseksi, kun ne rouvittelevat... Jestas.

Nyt minä ja kilpirauhaseni siirrymme pesemään pyykkiä... Leppoisaa perjantaita blogitutuille ja -tuntemattomille! :)